Viimeinkin! Ei enää yhtään työherätystä, vaan seuraava aamu on jo vapaa.
Ja varmistui nyt viimein myös se matkailuauto, joka saadaan käyttöön. Parin viime vuoden tapaan odotin, että saadaan Adrian peltikuorinen Twin (eli siis ulkoapäin ihan vain ison pakettiauton näköinen kulkupeli). Vaan toisin kävi. Saatiin periaatteessa viidelle hengelle sopiva Adrian Coral puoli-integroitu vehje. Auton perä on varmaan melkein kaksi metriä taka-akselista yli. Meinaa, että kääntyessä ja peruuttaessa pitää olla perhanan tarkkana. Ei viittis hajoittaa, kun on vielä Adrian uutuusmalli.
Joo, Mikael Jaakkonen kuoli. Semmosta se on. Tai ehkä sen ihon väri vaan muuttuu ”kuolleen väriseksi”. Vaalenemaan päinhän se jo oli muutenkin..
Ei se nyt ihan sama laji jääkiekon kanssa ollutkaan.
Jarrutusteknisistä syistä tutkin heti 50m jälkeen kentän pintaa. Melko kova oli.
Vaan suht nopeasti hommaan pääsi sisään ja osasi kurvailla kentällä jotenkuten. Joitakin maaleja tuli ja joukossa oikein hyvin pärjäsin, vaikka ensikertalainen lajissa olinkin. Tietysti junnuna pelatuista kiekkokausista varmaan jotain hyötyä oli. Mailan ja pallon käsittely kuitenkin oli aika lähellä sitä mitä kiekossakin. Eikä salibandystaustastakaan varmasti haittaa ainakaan ollut. Vaikka joitain pallonmenetyksiä tuli, kun oli tottunut että kaverin mailaa ei saa nostaa..
Ehkäpä tuota joskus loman jälkeen voisi käydä uudestaankin kokeilemassa. Pitäisi varusteita vähän enemmän olla. Hanskat ainakin lisäksi (nyt oli kypärä, kyynär- ja polvisuojat), kun tuli näpeille yhessä vaiheessa.
Kaveri houkutteli mukaan testaamaan rullakiekon peluuta ja tänä iltana ois sit treenit. Oikeat rullakiekkoluistimet ovat vissiin vähän erilaiset kuin normaalit rullaluistimet, mutta nuo normaalit jotka mulla on saavat luvan kelvata (jarrupalan kun ottaa pois). Varusteita ois hyvä jos olis, mutta valitettavasti niitä ei ole. Kaverilta sentään saan kypärän lainaksi, mutta muuten taitaa suojautuminen jäädä vähiin. Toivottavasti joillain muilla pelaajilla ois vaikka ylimääräiset kappaleet edes joitain suojia.
Varmastikaan ei mitään vakavaa menoa ole luvassa, mutta parempi olisi kuitenkin asianmukaisesti suojautua. Eihän sitä koskaan tiedä.
Kiekkomaila on viimeksi ollut kädessä yli kaksi vuotta sitten, mutta eiköhän tuo vieläkin käteen käy. Ihan selvää ei vielä ole, että miten sitten jarrutetaan.. Todennäköisesti selviää.
Jaanii, aiemmin oli se merkintä japanilaisesta perunankuorimis tekniikasta. Viime viikolla kokeiltiin. Ei ihan yhtä hyvin lähtenyt kuoret kuin siinä videossa, mutta kuitenkin melko kätevästi. Eli tekniikka toimii!
Menipä tää päivä töissä teknisen nörttäilyn parissa. Ärsyttävää säätöä asiakkaiden domainien, nimipalveluiden ja vanhojen palveluntarjoajien controlpanelien kanssa.
Osaavat jotkut tehdä hankalaksi domainien siirron.. tai oli onnistuttu jopa tekemään äärimmäisen hankalaksi pelkkien nimipalvelin tietojen muuttaminen eräällä vihulaisfirmalla.
Kaikki lopulta selvisi ja lomien jälkeen sitten jatkuu parinkin asiakkaan kohdalla domainien hallinnan siirto vanhalta isp:ltä mediapardin puolelle. Yksinkertaisesta asiasta on tehty monesti niin perhanan vaikeea. Juukeli!
Aamut loman alkuun ne vaan vähenevät. Neljä kertaa pitää vielä töihin herätä. Sitten koittaakin jo loma.
Viikonloppuna grillattiin. Porukkaa oli n. 15 ja ohjelmassa oli siis grillausta ja mölkkyä. Ja hyvin meni. Porukka oli tuli ruoasta ja juomasta täyteen ja tuntuivat taas mölkystä tykkäävän.
Pihvejä jäikin joitakin yli. On vaikea arvioida minkä verran porukka syö. Että ostaako 15 hengelle 15 possupihviä, vaikkei kaikki possua syökään.. joku syö kuitenkin kaksi.. vai syökö useampi kaksi, jolloin 15 ei riitäkään. Vai eikö possu jostain syystä maistukaan ja possua menee vain 10 pihviä ja vaikka kanaa sitten enemmän.
Ja minkäverran vieraat tuovat omia lihojaan grillattavaksi. Vaikeaa.
Vaan suht hyvin osui arviot. Yksi possupihvipaketti ja yksi kanafilepaketti jäi yli. Ne grillataan sitten tässä viikolla. Tai possut lähteevät mukaan lomalle, kun säilyvät niin pitkään.
Puoliks höpöjä kirjoitin eilen väittäessäni ettei täällä oikein Jussia vietetä. Johannes-Fest on aina keskellä kesää pisimmän päivän kieppeillä. Mainzissa tuossa naapurikaupungissa on tarjolla 4 päivän kekkerit.
Tietysti suomalaisittain mökillä saunaa rauhassa lämmittäen ja loppuillasta kännipäissään saunan palamista ihmetellen, ei täällä Jussitella. Ei ole niitä saunoja tarpeeksi. Juomakulttuurissa Saksa on tosin vähän Suomea lähentynyt. Siitä kirjoitinkin jo aikaisemmin.
Mainzissa on radion mukaan tosiaan neljä päivää kojuja ja esiintymislavoja ja paljon ihmisiä liikkeellä. Vaan ei ole kokonpolttamista eikä juhannuskoivuja tarjolla. Niin, jos meinaatte juhannuskoivuja laittaa mökin nurkille, niin laittakaa ne johonkin ruukkuun. Kun nimittäin ruukkupuu on hienosti itämaisella kielellä ”bonsai”.
Hyvää juhannusta kaikille. Hukkumista ei suositella.
Varsinaisesti täällä Saksassa ei jussia skandinaaviseen tapaan juhlita. Tai toki suomalaiset täällä saattavat jonkinlaiset kemut järjestää tutuilleen (eli lauantaina siis Juhannus-Fest puutarhassa).
Joillain seuduille järjestettäneen ”Midsommerfestejä”, mutta ne eivät välttämättä juuri ”juhannusviikonlopulle” osu.
Mutta grillauksen ja pihapelejen merkeissä on tarkoitus pienimuotoisesti juhannusta juhlia. Viime vuonna samaisilla kesteillä mölkky sai saksalaisten ja muiden kansalaisuuksien joukossa suuren kannatukset. Sitä siis tänäkin vuonna.
Isolle porukalle on vaikea ostaa syömistä ja juomista. Ostaako possupihvi jokaiselle, vai kaksi, vaiko ostaako kanaa, kalkkunaa ja/vai makkaraa minkäverran kaveriksi. Juomissa ongelma ei ole niinkään kummoinen, kun ne kuitenkin säilyvät pidempään. Lihat kun taas pitää valmistaa heti parin päivän sisään ostamisesta, niin ei ookaan niin helppoa. Ei kuitenkaan huvittaisi vetää possua koko ens viikkoa. Eikä ole myöskään hyvä jos eväs kesken loppuu.
Huh, kaksi heräämistä töihin tällä viikolla vielä, ja sitten viisi ensi viikolla.
Ja sitten: JJJJEEAAA. Loma!
Pitänee alkaakin leirintäalueita jo kyselemään/varailemaan, ettei käy kehnosti. Onneksi niitäkin on jo katseltu, joten pitänee vain lähetellä spostia. Saa nähdä miten hanakasti italialaiset sähköposteihin osaavat vastailla. Jotenkin voisin kuvitella, etteivät ole ihan nopeimpia reagoimaan…
Kitesurffauksesta pääsin lyhyesti sitä kokeilleen kanssa juttelemaan eilen. On kuulemma enemmän sitä leijan lennätystä kuin lautailua. No, samapa tuo. Kokeilla aion silti. Vaikeaksi tekee kuulemma lajin se, että muuten liikkeet jaloilla ja ruumiilla ovat suuria, mutta käsillä leijaa ohjataan tosi pienin liikkein. Että helposti sitten heilauttaa leijaakin samalla kun ruhoaan kovasti kääntää. Ja sitten onkin leija vedessä.
Törmäsin vähän aikaa sitten videoon, jossa perunasta otetiin kuoret varsin kätevästi pois.
Eka viilto perunan ympäri. Sitten normaalisti kattilaan ja keittymään. Keittämisen jälkeen peruna siirretään kylmään veteen n. 10 sekunniksi. Ja sitten peruna pois kylmästä vedestä ja kuoret lähtee kun vaan vetää ne kuorien puolikkaat (kuori siis jaettiin ekassa vaiheessa kahteen osaan) pois.
Pitäneekin testata. Samantyyppiseen tehokkuuteen liittyy esim. t-paidan taitteleminen nopeasti hienoksi paketiksi. Se oli helppo opetella ja nykyään taittelenkin paidat aina sen kaavan mukaan hienosti kaappin.
Viikonloppuna pelattiin siis salibandyn pienen kentän Saksan herruudesta. Kolme alkusarjan peliä lauantaina ja sitten välierät+finaalit sunnuntaina.
Lyhyestä virsi kaunis (pitkät virret eivät ilmeisesti kansaa kiinnosta, kun tuommoinen sanontan on olemassa..): Voitetiin kaikki alkusarjan pelit lopulta melko kevyesti. Välierässä tupellettiin ja hävittiin Bonnille. Perseenperse.
Pronssipelissä sitten nuijittiin Nürnberg , kun pelattiin ”omalla tasolla”. Välierässä omat jalat oli jotenkin niin hitaat että ei meinannut tulla pelistä mitään. Bonn vielä onnistui ”tuurilla” tekemään kolme melko nopeeta maalia pelin alkupuoliskolla (lirumalla, tolppien kautta ja selän takaa huitaisemalla), joten vaikeaksi muuttui urakka heti alussa. Eikä siitä sitten mitään tullutkaan.
Pronssipeli sentään sitten tosiaan vietiin. Ensi vuonna sitten kultaa!
Don Tompan blogi - blogin uusi osoite: www.rasanen.de 