Eilen oli muurin murtumisen vuosipäivä. Eilen 20 vuotta sitten Berliinissä ilmoitettiin juhlallisesti(tai todellisuudessa lyhyesti ja koruttomasti), että kommunistit saavat matkustaa länteen ja muuntua kapitalisteiksi. Kaikki lähtivät matkaan.
No, ei ehkä ihan kaikki, mutta vaellus oli kuitenkin suuri.

Erot lännen ja idän välillä ovat vieläkin osittain isot. Idän infrastruktuuri tulee jonkun verran jäljessä, vaikka kaikki lännessä asuvat maksavat palkastaan “solidaritätszuschlagia”, jonka avulla itää rakennetaan.

Työkaveri kysyi, että miten minä koin aikoinani muurin murtumisen, Mauerfallin. En muista kiinnittäneeni aiheeseen mitään huomioita silloin kahdeksan vuotiaana. Kerroinkin työkaverille, että todennäköisesti jos joku olisi kertonut että “muuri on alhaalla”, niin olisin luullut että jäkisjoukkueen mokke on kipeenä.

 

Suomalaisesta nimipäiväkalenterista ei löydy nimeä Putte. Kuitenkin laulussa lauletaan, että “Putte-possun nimipäivää eilen vietettiin…”. Onkohan sioille oma nimipäiväkalenteri, josta tuo sitten löytyisi?

Hikipediassa aihetta on mietitty humoristiseen tyyliin myös: http://hikipedia.info/wiki/Putte_Possu

Aika erikoinen veijari tuo Putte.

 

Meneepäs tämä nyt hassusti, kun torstain merkintä meni julkaisuun jonkun kämmin takia vasta perjantaina. Sitenpä tämä perjantain merkintä tuleekin ovelasti ajastettuna lauantaina.

“Eilen”, eli torstaina, meinasi tulla auton nokkaan pienen peuranpoikasen kokoinen lommo. Pimeää oli jo hieman kuuden jälkeen, kun ajeltiin kotiin. Sivusta täydestä pimeydestä loikkasi pieni peura valokeilaan.

Jarrupoljin painui pohjaan peura pelastui. Elikko sai oikeastaan kunnolla vauhtia koipiinsa vasta kun tööttäsin sille. Silloin tuli töpinää ja varmastikin elukkaparka säikähti enemmän äänimerkkiä kuin autoa, joka olisi ollut varmastikin kuolettava.

Sen verran pieni oli peura kuitenkin, että onnettomuus olisi todennäköisesti jäänyt pelti- ja peuravaurioihin. Hyvä tuuri. Jos oltais ajettu samasta kohtaa vaikkapa noin 3 sekuntia myöhemmin, niin peura jarrutukselle ei ois jäänyt aikaa. Huh.

 

Johan nyt. Kirjoitin eilen tämän merkinnän, mutta se olikin jäänyt jotenkin luonnoksiin sen sijaan, että olisi tullut julkaistuksi kuten suunniteltu. Eilinen merkintä nyt siis tässä:

–

Googlen hakualgoritmit ovat varmasti äärettömän sivistyneistä ja monimutkaisia. Toimivat kaikkiaan keskimäärin varmastikin erittäin hyvin.

Ihan samalla tasolle ei ole yltänyt Google AdWordsin kirjemainokset. Maanantaina (2.11.) tuli postitse Googlelta parisen kirjettä osoitettuna firman eri “osastoille”. 50 Euron etukuponki kaikissa kolmessa. Jihuu.

Tietysti kupongeissa luki, että voimassa 30.10.2009 saakka. Eli kupongit olivat tullessaan jo vanhentuneita. Hienoa. (tai niiden arvo oli tippunut 30e:hen kuun vaihteessa). Kirjeet oli “kirjoitettu” päiväyksen mukaan jo 7.10.2009. Missä lie sitten viipyneet. Mistään USAsta asti ei kirjeet edes tulleet, vaan Hampurista (jossa on Googlen Saksan päämaja) tuosta 500km päästä. Vähän hitaammat vankkurit olleet vissiin käytössä.

Etukupongit ovat vielä hienosti tarkoitettu vain uusille käyttäjille. Eli sitä myöten aika hyödyttömiä meille. Ehkä noita voi joku muu käyttää, vaikka noissa lukee, etteivät ole siirrettävissä. Jos joku haluaa kokeilla kuitenkin, niin voin koodin luovuttaa, myydä sitä ei saa.

Oikeastaan nyt viimeisen viikon aikana on tänne tullut todella nopeasti syksy. Vielä pari viikkoa sitten ei ihan näin syksyistä ollut. Toki puiden lehdet olivat osin jo kellastuneet, mutta osittain vielä vihreät ja lehdet kiinni puissa.

Nyt viimeisen viikon aikana kaikki lehdet ovat vaihtaneet väriä ja alkaneet tippua. Eilen oli yhdellä kävelykadulla joka paikassa 5-cm kerros lehtiä, kun oli katua reunustaneet vaahterat pudottaneet kaikki lehtensä.

Ja yhä useammin pitää velmulenkille lähteä sateenvarjon kanssa ja varautua kuivaamaan koiraa lenkin jälkeen. Onneksi lomaan on enää vajaat neljä viikkoa.

Radiossa kerrottiin aamulla, että tänään on Welttag des Mannes, Men world’s day tai suurin piirtein suomennettuna siis kansainvälinen miestenpäivä. En tiedä mitenkä uusi juhlapäivä tämä sitten lie onkaan, mutta ihan kohtuullinen kuitenkin. Onhan kuitenkin olemassa naisten päivä myös. Naisten päivänä taitavat naiset toivoa vähintään kukkia tuotavaksi.

Mitähän miehet miesten päivänä sitten saavat? Pitäisköhän alkaa jännittämään jo.

Suomessa on näköjään yritetty masinoida vastaavaa jo aiemmin. http://www.miestenpaiva.fi/
Parempi varmasti kuitenkin Suomenkin pysyä tässä kansainvälinessä versiossa, näin kolmantena marraskuuta.

Hyvää miestenpäivää kaikille miehille siis! Naiset, palvelkaa miehiänne!

 

Otsikon mukaan eilen Hessengligan pelipäivänä koettiin pettymys ja nöyryytys. Pettymys siinä, kun Frankfurtin joukkue hävisi ensimmäistä kertaa ilmeisesti kolmeen tai neljään vuoteen. Kasselin kaverit olivat yhdellä maalilla parempia, kun meidän joukkue tuntui olevan jotenkin jumissa pelin aikana.

Ekassa pelissä kaadettiin rutiinisuorituksella Mainz luvuin 6-2. Ekat 10min pysyi luvut 0-0, eikä peli tuntunut etenevän tai aukeavan millään. Lopulta kuitenkin rutiini riitti suht selvään voittoon.

Toisessa pelissä tosiaan jouduttiin nöyrtymään muistaakseni luvuin 5-6. Katkera ja tiukka paikka, mutta teki ehkä joukkueelle hyvääkin välillä hävitä peli jo alkuvaiheessa (eikä sitten Saksan mestaruusturnauksen välierässä…).

Nöyryyttävä oli myös seuraava peli. Ei tosin meille. Tai ehkä vähän myötähäpeää tunnettiin. Kahden minuutin jälkeen olin jopa ihan itse viimeistellyt luvut 2-0 taululle. Joukkue jatkoi samaa tahtia vielä viisitoista minuuttia.Eli kyllä, viidentoista minuutin jälkeen taululla oli lukemat 15-0. Lopputulos oli sitten 22-5, jonka avulla ainakin maalitilastoja kivasti saatiin kaunisteltua edellisen pelin pettymyksen korvaamiseksi.

Jaaniin, tuomaroin jopa yhden pelin vielä eilen. Vähän hakusessa homma vielä on, mutta kehittyy. Onneksi tuomareita on aina kaksi, joten ihan koko vastuu ei omilla harteille ollut. Parin viikon päästä jatkuu ison kentän pelit täällä Frankfurtissa.

Omatekoisesta jäätelöstähän tuli aika hyvää. Rakenteeltaan siitä tuli vähän hilemäistä, eikä ihan samanlaista kuin “oikea jäätelö”. Sokeria tuli ehkä vähän liikaa ja jäätelö oli vähän turhan makeaa. Samoin sen koostumus muuttui nopeasti tuosta hilemäisestä jäätelöstä nestemäiseksi. Suli siis aika nopeaan. Ehkä olisi pitänyt antaa koneen pyöriä vielä pidempään, jotta koostumuksesta olisi tullut tanakampaa.

Mutta täydellisen kotijäätelön reseptin metsästys alkakoon. Jos kokeilis keksijäätelöä seuraavaksi tehdä.

Töissä on täydellinen kaaos. Perkele. Ei auta kuin skipata tauko ja palata töihin. Kiittimoi.

Ostin vähän aikaa siten ebaysta parilla eurolla jäätelökoneen (postikulujen kanss taisi olla yhteensä 7,50e koko vehje). Eilen tuli kaupasta ostettua vaaditut tarpeet, joten tänään voisi testata jäätelön tekoa.

Maito, kerma + mausteet -yhdistelmässä saapi jo jotain aikaan. Munaa voi käyttää jotenkin kans ilmeisesti. Ainakin jossain ohjeessa oli sekin mainittu.

Laite on melko yksinkertainen. Laitteen kulho pakastimeen 12 tunniksi jotta mystiset nesteet kulhon reunan sisällä jäätyvät. Sitten jäätelöseos sekaisin, kulho kaapista ja seos siihen. Sitten laitteen sekoitinosa isketään kulhon päälle ja laite kytketään päälle. Sekoitinosa hämmentää seosta sitten kai jonkun 20 min, jonka jälkeen jäätelön pitäisi olla valmista.

Jännityksellä iltaa odottaen. Raportoin tuloksen, itsetehdyn jäätelön, erinomaisuudesta ehkäpä jo huomenna.

Kävin tänään esikatsomassa vaihtoehtoista asuntoa meille. Ihan vaan varalta, jos yhteiselo yläkerran uusien puolalaisten kanssa toimikaan. Puolattaren synttäreitä varten äkkiä meidän puutarhaan pystytetty lautasantenni komeilee edelleen keskellä meidän pihaa. Pitänee käydä säätämässä vähän mikropäätä vinoon tai vetää kaapeli itellekin siitä, jos ei muu auta. Pari viikkoa ja viikonloppua on ollut itänaapurilla aikaa siirtää lautanen parvekkeelleen tai kiinnittää se seinään omaan kerrokseensa…

Vaan ei ollut uudesta asuntoehdokkaasta mihinkään. Kätevästi kahden talon päässä työpaikasta olisi ollut. Etäisyys tarkoittaa suoraan myös sitä, että tuo vaihtoehtoinen arjen kehto sijaitsee “keskellä” teollisuusaluetta. Ikkunasta oli kauniit näkyvät joidenkin autopajojen takapihoille, joissa opelit kasvoivat ruostetta. Asunnossa itsessään ei sinänsä ollut mitään vikaa. Mitä nyt keittiöön pitäisi ostaa kaikki (siis ihan kaikki kaikki. Liitännät seinässä olisi ollut vain tarjolla koneille ja helloille). Tilaa olisi ollut 10 m2 nykyistä enemmän suurin piirtein samalla rahalla, mutta eipä tuo oikeasti tule kyseeseen. Onpahan nähty.

Taisin olla katselmuksesta 10min jälkeen pihalla takaisin kävelemässä takas töihin. Tulin, näin, poistuin.